Pinterest-fail: Tuparilahjat

Tykkään tosi tosi tosi paljon istua kotona ja katsoa Netflixiä. Välillä on kuitenkin annettava sohvalle tauko ja käytävä jossain. Erityisen hyviä tilaisuuksia tällaiseen ovat esimerkiksi juhlat ja muut tapaamiset ystävien ja tuttavien kanssa. Silloin tällöin saan kutsun, joskus kutsun itse itseni!

Tällä kertaa sain kutsun tupaantuliaisiin. Parasta tupareissa on tietenkin tuparilahjojen antaminen! Viimeksi kun olin vastaavanlaisissa juhlissa, vein hienot virkatut korit.

Korit on virkattu Novitan Tuubi-langasta. Muistaakseni virkkasin ne ihan vyötteen ohjeella ja ne menevät sisäkkäin! :) Somisteet olivat valmiiksi vastaanottajan luona.

Tällä kertaa budjetti oli todella tiukka (0 €). Ajattelin olla niin kova tyyppi, että otan kotoa jotain turhaa kamaa ja teen niistä hienompaa kamaa! Luomisprosessi oli aika rankka; tuntui, ettei mistään meinaa tulla mitään. Pinterestin kuvissa taas näytti niin helpolta, mutta todellisuudessa olisi pitänyt käyttää mittanauhaa ja nuppineulaa. MITÄÄÄH!?

Päämateriaaleina olivat vanhat farkut ja vielä vanhempi kukallinen tyynyliina.

Ensimmäisenä mieleeni tuli valmistaa upea farkkukori, johon survon sitten jotain sisään. Löysin Pinterestistä tämän helponnäköisen ohjeen. Tai näin tuon kuvan ja inspiroin loput. Leikkasin farkun lahkeesta (liian pitkän) pätkän ja aloin ompelemaan. Hetken päästä huomasin, että jos olisin halunnut oikean puolen ulospäin, olisin voinut vaikka kääntää nurjan puolen ulospäin ommellessa.

No ei tässä vielä mitään; nurja puoli on rouhea. En turhaan mitannut kulmien kokoa ja niistä tulikin ihan hyvät näppituntumalla. Jos vielä teen tällaisen, aion kuitenkin varmuudeksi mitata. Vuoresta tuli vähän liian pieni, sillä en jättänyt saumavaroja (!?!?!). Kanzii sitten myös jos tekee tällaisen niin leikata ne pohjan farkkukulmat irti tai pohjasta tulee epätasainen (niin kuin minulla).

Karsea kuva, sori.

Sitten jouduin miettimään mitä survon upean ja hyvin onnistuneen säilyttimen sisälle. Muistin nähneeni tällaisen Pidean (Pinterest + idea = Pidea, capiche?) ja leikkelin farkun toisesta lahkeesta tuommoista puolentoista sentin levyistä kudetta. Tässäkin meinasi käämi kärähtää useampaan kertaan, ennenkuin pääsin sopivaan rytmiin. Tein enemmän lisäyksiä kun kiekko meinasi kupertua ja vähemmän kun se alkoi löpertää.

Tuli kuitenkin tosi hieno! Lankana oli Novitan Woolia ja Teeteen Pallasta, joita molempia kului tuntematon määrä. Työkalunani oli 5,5 millin koukku. Tätä ei ehkä voi käyttää pannulappuna, koska siinä on vähän reikiä, mutta pannunalusena se on kätevä!

Vähän tuli keväinen setti, toivottavasti tupari-pari pitää edes jostain jutusta!

Sujautin mukaan vielä käsinsäilöttyjä chili-valkosipuleita ja pölyrätin. Pölyrätistä kerron lisää myöhemmin! Nyt harmittaa, että tuli tehtyä kaikki tuollaiset keväiset vaaleansävyiset aurinkotuliaiset, koska itse ainakin pyrin siirtymään vahvempaan sisustusvärimaailmaan näin syksyllä.

Lölz. Nyt menen kauneusunille ja laitan postauksen tulemaan ajastuksella tupareiden jälkeen!

Aktiivista kulinarismia

Terve! Ei ole vieläkään mitään käsitöitä esiteltävänä vaikka niitä onkin jo valmistunut, osaa pitää vielä pantata, että tulevat yllätyksenä vastaanottajille. Toisaalta, eipä ne yllätykset täällä blogissa esittelemällä mene pilalle kun ei täällä käy oma äitinikään lukemassa! HAHAHA!

Eilen olimme pupun kanssa suklaakurssilla. Sain Elämyslahjojen raakasuklaaworkshopin (workshop on hipsteriä ja tarkoittaa työpajaa) syntymäpäivälahjaksi työkavereilta (jotka ostivat minulle myös kuumailmapallolennon) tammikuussa. Kurssi oli vain yhdelle hengelle, joten ostin sydänkäpyselleni samanlaisen hänen syntymäpäivänään (ei kannata tehdä niin, sain selville, että lahja oli aika kallis).

Raakasuklaan valmistus oli tosi helppoa ja hauskaa! Vaikka alkuun jouduimme kuuntelemaan puolituntisen hehkutuksen superfoodeista kahvila-galleriassa Kalliossa, saimme loppujen lopuksi hyvät ohjeet suklaan tekemiseen kotona! Alla hieman kuvia puuhista.

Onneksi meillä on jo valmiiksi kotona Ikean suklaanvalmistuskipot.

Jauhettua suklaapapua

Niin syntyi herkullista suklaata!

Jos haluat itsellesi tällaisia rumia yksilöllisiä Teemu Keisterin Ukkeli-maalauksia, kannattaa käydä Ruplassa (Helsinginkatu 16). Tarjolla myös superfoodeja ja vintage-vaatteita (vintage on hipsterin kieltä ja tarkoittaa "kirppiskamaa kalliilla").

Suklaatyöpajan järjestänyt firma muuten on nimeltään GreenStreet. Sieltä muitakin superfood-kursseja ja raakakakkuja.

Tänään kokkasin kurpitsaa! Ostin kilon kurpitsan Prismasta koristetarkoituksiin ja lupasin valmistaa sen sisuksesta herkkuaterian.

Komea yksilö, eikö!?

Kun olin leikannut kannen irti, kaivoin sisuksen ulos ja erottelin tuon rihmaston siemenistä. Siemenet menivät pannulle paahtumaan kun olin ensin pyöräyttänyt ne oliiviöljyssä, suolassa ja pippurissa. Rihmastoista tein kurpitsasoseen kurpitsaleipää varten! Kurpitsaleivän ohje.

Kurpitsasose:

Keitä kurpitsamuhjua pienen vesimäärän kanssa kunnes se on varmasti pehmeää. Survo siivilän läpi. Valmis!

Itse hedelmälihan kaapiminen ulos oli hieman hankalampaa. Päädyin vain viiltelemään sisusta, jonka jälkeen kaavin sen ulos lusikalla. Käytin hedelmälihan kurpitsa-porkkanasosekeittoon, jonka kanssa tarjosin paahdetuilla kurpitsansiemenillä aateloitua kurpitsaleipää!

Olipa kurpitsaa! Yleensä jätän mieluummin ruoan valmistuksen muille ja nautin valmiista tuotoksista. Nämä onnistuivat kuitenkin hyvin (toisin kuin jälkiruoka, ei siitä sen enempää)!

Päätin sijoittaa hienon halloween-asetelman parvekkeelle, jotta naapuritkin voisivat iloita siitä. Parvekkeella se ei myöskään houkuttele banaanikärpäsiä ja varmaan säilyy paremmin kuin keittiön pöydällä.

Ompelukurssilla

Huh! Tällä viikolla en ole paljon ehtinyt kirjoitella, sillä olen ollut aika kiireinen. Ehdin kuitenkin käydä ompelukurssilla perjantaina. Opettelimme neulosten ompelua tavallisella ompelukoneella Tikatassa.

Satuin törmäämään kurssiin ihan vahingossa kun selailin internetin ihmeellistä maailmaa. Olen aiemmin käynyt Tikatassa poistamassa tarpeellisia käsityötarvikkeita ja huomannut, että henkilökunta on erittäin ammattitaitoista.

Unohdin välittömästi, mitä olin alunperin ostamassa ja käytin viimeiset rahani kurssiin (joka oli kyllä edullinen, minulla ei ollut vain paljon rahaa).

Kun olin kerran jo ommellut näiden tilkkujen toiset reunat yhteen, ompelin toisetkin reunat ja jätin peukunreiät: Kämmekkäät valmiit!

Kurssilla testailtiin erilaisia niksejä  ja neuloja joustavien kankaiden ompeluun ja nyt pursuilen ideoita! Odottakaa vaan kunhan ehdin toteuttaa ne! Tuntui, että ompelutaitoni nousivat uudelle asteelle parin tunnin aikana.

Tässä...

...ihanat muotikuvat...

...uusista kämmekkäistä!

Onnekseni opiskelimme kurssilla myös joustokantin ompelua! Edellisellä kerralla (jolloin ompelin stringit) ei tekniikka ollut vielä ihan hallussa.

Tässä vielä kuva mökille juhannuksena istuttamastani ruususta. Se oli kasvanut huimasti ja aukaissut monta ihanaa kukkastakin! Leikkasin ne talteen kuivumaan ja peittelin juuriston lehdillä. Toivottavasti kasvi selviää talven yli :)

Tulipa vähän tylsä postaus. Lupaan skarpata sisällöntuottamisessa!

Jouluvalmistelut alkavat Kierrätyskeskuksesta!

Olen aloittanut jo joulusiivouksen. Viime viikolla siivosin vaatekaapin, katsoin, mitä vaatteita käytän vielä, mitkä kesävaatteet talvisäilytykseen jne. Ilmeisesti noin puolet rääsyistä menivät poistoon tai suurin osa vaatteista oli likaisina (mikä on todennäköisempää), sillä kaappiin jäi aika paljon tyhjää tilaa.

Poistovaatteet kävin viemässä Kierrätyskeskukseen. Ajattelin samalla katsoa jos löytäisin uusia tilalle. Ei löytynyt vaatteita, mutta vaikka mitä muuta mielziä kyllä!

Riikinkukko ja peura

Nämä pikkuiset taulut bongasin parilla eurolla. Ostin viime vuoden Outlet-messuilta (tai jostain, eläin- ja kädentaitomessut olivat samassa) ison vaaleanpunaisen peuralautasen. Harmi, että tein ostoksen aika nopeasti ennen messujen sulkeutumista, enkä ehtinyt tiedustella, mitä reittiä Rodoksen matkamuisto on kulkenut antiikkikauppaan. Taidan käydä joku päivä kysymässä, en näköjään osannut verkkohakea oikealla hakusanalla.

Liimasin tällaiset huopataustat peittämään rumaa ja likaista taustaa. Eihän niitä kukaan näe, mutta tulipahan tehtyä!

Tietääkö joku, saako lautasia vielä raahattua Rodokselta tai mille ajanjaksolle kyseiset matkamuistot kuuluvat?

Tässä kaikki kolme asetelmassa!

Seuraavaksi aion paljastaa hieman, mitä jouluvalmisteluja olen suorittanut lahjojen ja siivouksen aloittamisen lisäksi! Turussa kirppistellessäni löysin allaolevassa kuvassa komeilevat kynttilänjalat. Ostotapahtuman jälkeen huomasin, että isommassa oli hyvin pieni reikä!! Onnexi löysin Kierrätyskeskuksesta kolmellakymmenellä sentillä pikku tuikkukipon, jonka liimasin reilulla Erikeeperillä kynttilänjalkaan!

Myös hieno tonttukoriste KK:sta

REILU turaus liimaa.

Otin myös vähän jotain sekalaisia tarvikkeita, parit jouluverhot ja ilmaispisteeltä pöytäliinan, mutta katsotaan niitä sitten, kun niissä on jotain esiteltävää!

Syysvarustelua

Syysilmat vyöryvät uhkaavasti lenkkeilijän (eli minun) päälle! Yllättäen pelkkä tuulipuku ei riittänytkään juoksulenkille vaan jouduin pukemaan sen alle fleecekerraston. Korviakin alkoi kiristää siihen malliin, että jotain lämmikettä tarvittaisiin pitämään ajatukset pään sisällä. Pipon kanssa on kuitenkin ikävä juosta, joten TIDIDIDIDDIDIII: neuloin pannan.

Vyötärölläni on Pöxyn juoksuvyö. Käytän sitä koirajuoksulla niin minun ei tarvitse pitää remmiä kädessä ja asento pysyy parempana!.

Calorimetry oli ollut jonossa jo jonkin aikaa ja nyt oli syy neuloa se!

Käytin jotain tosi vanhaa Nallea, jonka sain ennakkoperintönä isoäidiltäni. Ohje pyysi paksumpaa lankaa, mutta minulla on pieni pää, joten vuosikerta-Nalle oli aika passeli. Se on myös ihanan pehmeää!

Ookoo, panta on hyvä ja pysyy päässä ulkoillessa. Mutta voi, se ei aivan korosta uutta syysulkoiluasuani. Onneksi pienen pohdinnan jälkeen muistin hienon nimenomaisesti liikkumiseen tarkoitetun pinkin Regia Activen! JEEEEEE! Otin 3,5mm puikon, vaikka ensimmäiseen käytin neljämillistä. Tuli juuri sopiva, pysyy hyvin päässä ja lämmittää!!!

Aivan uskomattoman upea! Molemmat pannat nielivät vähän vajaa 30 grammaa lankaa. Tässä hiljattain sain valmiiksi myös virkatun huivikaulurin. Lankana Hopeasäikeen Silver, jonka sain hyvityksenä siitä, että häähuiviin (katso vielä sen kuva tästä) tilaamani lanka viipyi. Hyvää palvelua ja hienoja lankoja!

Vaikka ketään ei varmaan kiinnosta, kerron, että lankaa kului 84 grammaa. Sen olisi kyllä kätevästi voinut käyttää loppuun, mutta en jaksanut!!!!!!!!

Ohje on tämmöinen Fall Cowgirl. Kätsysti kauluri, joka näyttää kolmiohuivilta. Alun jälkeen otin ohjat omiin käsiini ja virkkasin mitä huvitti. Tämä on kyllä tosi kiva, mutta en vielä tiedä annanko sen lahjaksi. Huiveja on jo tämänhetkiseen omaan käyttöön aika sopivasti.

UU! Gimalletta!

Neulomakoulu ja virtahepo!

Tänään opetin kamuani Miiaa neulomaan! Olenkin jo pitkään halunnut neulomisoppilaan, koska neulontatapaamiset ovat mukavia, eikä kukaan kaverini osaa neuloa. Jostain syystä en ole saanut aikaiseksi käydä missään yleisissä neuletapaamisissa. Se olisi kyllä hauskaa.

Ajattelin hyödyntää opetuksessa Tin Can Knitsin Simple Collectionia. Ensimmäisenä pistimme puikoille huivin.

Miia neuloo iloisena. Toivottavasti voimme neuloa tässä miellyttävässä kahvilassa usein!

Ensin kävimme hakemassa Anttilasta langat. Tai itse olin hakenut jo Snurresta Cascade Yarnsin Eco Cloudia, joka tuntuu kyllä pilvelliseltä! Siitä tulee todella pehmeä ja lämmin huivi. Miia otti Novitan Tuomasta, joka vaikutti hyvältä ja edulliselta valinnalta ensimmäiseen projektiin.

Tässä eteneminen oppitunnin aikana.

Samalla annoin jämälangoista virkkaamani virtahevon raskaana olevalle työkaverille, joka ei suostu antamaan pojalleen nimeksi Severi tai Arnold. Minusta näin hienon lahjan antajan (eli minun) pitäisi saada päättää lapsen nimi. En uskaltanut laittaa nappeja silmiksi, sillä ne irtoavat ja livahtavat pienen henkilön suuhun nopeasti ja se on vaarallista. En laittanut häntääkään, sillä virtahevoilla on oikeasti aika pieni häntä.

Silmäratkaisuna valkoiseen huopapalaan kirjottu pupilli. Liimasin kangasliimalla.

Virtiksen tekeminen oli todella hauskaa! Jämävärien sommittelu oli niin koukuttavaa, että koko ajan halusi tehdä vielä yhden ja vielä yhden ja vielä yhden ja vielä yhden.

En saanut jostain syystä kuin ihan tärähtäneitä kuvia. Tässä kuitenkin vielä hanurikuva: ei häntää.

Tässä vielä oikeat virtahevot, jotka kuvasin Los Angelesin eläintarhassa vuosi sitten.